Vielä vähän joulua

Hyasintit ovat jo sen verran rupsahtaneet, että saivat luvan siirtyä leikkokukiksi purkkiin. Siinä ne vielä jaksavat ilahduttaa minua tuoksullaan ja kauneudellaan.
Päivä on täyttynyt arkisista askareista, pyykkivuoresta ja imuriakin on heiluteltu. Eilisen illan keilailun jälkeen hartiat tuntuvat kipeiltä (mitä ihmettä?!) josta tulikin taas mammalle mieleen, että pitäisiköhän viimeinkin toteuttaa se jokavuotinen salainen uudenvuoden lupaus; alkaa liikkumaan ja pitämään huolta itsestään enemmän. Pitää! Ja pitää jättää nuo isi-liitteet elämästä pois..:)

 

 

 

Makuuhuonetta järjestellessä vaihtelin lipaston päälle vähän uudenlaista asetelmaa; peura pääsi lasikuvun alle. Ja sai seurakseen nuupahtaneen ruusun ja kynttilät ja ledivalot.

Uuden vuoden ajaksi olisi tarkoitus suunnata mökille. Tosin nyt jo vähän harmittelen sielläkin avautuvaa lumetonta maisemaa..tekeminen ulkona on niin vähäistä ja lasten kuravaaterumba; not so nice.

 

 

 

Mutta nyt jos vaihteeksi istahtaisi kirjan kera sohvalle..Nyt luetaan jo "Camilla Läckbergin; Enkelintekijää" Jos rikosdekkarit kiinnostaa, niin suosittelen kirjailijan tuotantoa!

 

 

Rentoa viikonloppua,

 

-milla-

 

 

 

 

Glögiä, villasukat ja kirja

Vaikka joulupuuhat mielekkäitä onkin täytynee muistaa silti välillä ottaa rennostikin kesken "mitä vielä pitää muistaa" listan..joten päivän tuoksinan jälkeen istahdan sohvan nurkkaan, vedän villasukat jalkaani ja nautiskelen hyvällä omalla tunnolla glögistä ja kirjasta. Onko meillä kaikki siis valmista jouluntuloon, kun näin rentoudun..ei ihan vielä:) Mutta olen päättänyt, että mitään ryppyotsaista joulustressiä en kehitä vaan teen vain ne asiat, jotka itsestäni tuntuu kivalle ja mielekkäälle.  Kuten se että yritän luoda rentoa ja iloista jouluntunnelmaa ja teen joulunvalmistelut lasten ehdoilla..jos joku ei menekään ihan suunnitelmien mukaan, niin mitä sitten!
Mutta nyt siis varaslähtö jouluiselle villasukat + kirja yhdistelmälle. Khaled Hossinin "Ja vuoret kaikuivat", vaikuttaa hyvältä jo nyt!

Joten ystäväiset, ottakaahan tekin rennosti, sulkekaa ajatukset siitä mitä pitäisi tehdä ja pysähtykää hetkeksi joulun tunnelmiin, tuoksuihin ja väreihin...


                                                          Rentouttavaa iltaa!

                                                                    -milla-

Työnnän pullat uunihin, vedän valmiit takaisin..

"Meillä ei oo leivottu pitkään aikaan" tuumasi ekaluokkalaisemme, kun tuli koulusta kotiin. "Mutta eikös se joulukin ollut vasta,leivottiinhan me silloin" ihmettelin. Niin kauan siitä kuitenkin hänen mielestään oli, että ei siinä sitten auttanut kun alkaa leipomaan:) Oikeastaan hyvä vaan, vierasvarat pakkasesta olikin jo lopussa. Ja, kyllähän tuore pulla on hyvää nam! Vaikka tässä nyt tulikin taas uutena vuotena lupailtua, että herkutellaan vähemmän, mutta pitäähän sitä nyt lasten takia...;)
Leipominen on kyllä muutenkin kivaa ja rentouttavaakin. En kyllä mikään masterchef sen kummemmin ole, mutta kyllä nuo peruspullat ja sämpylät sentään onnistuu.

Taikinan kohotessa ehdin olla hetken koneella ja käydä taas vierailemassa muiden blogeissa. Olen niin innoissani ja ihmeissäni miten paljon kauniita ja ihania koteja teillä onkaan! On tosi mukavaa päästä kurkistamaan teidän muiden upeisiin koteihin ja arkitouhuihin. Niin, ja kuinka olette niin ammattilaisia kamerankäyttäjiä! Minä vasta harjoittelen..

Äiti ei ehkä nyt huomaa jos vielä nappaan palasen taikinaa..

 

 

Nam!

 

 

Mukavaa iltaa!

 

   -milla- 

Tervetuloa meille..ja

Ihanaa uutta vuotta kaikille!

Uusi vuosi ja uudet kujeet..näinhän se vanha sanonta kuuluu ja minun kohdallani nämä uudet kujeet tarkoittaa (uuden vuoden lupausten lisäksi..) tätä blogini aloittamista:)
Jo pitkään olen erittäin innokkaasti seurannut muiden bloggausta ja nyt viimeinkin uskaltauduin omaa maailmaani teille avaamaan. Ja hui, ompas tämä jännittävää!:)
Se millaiseksi tämä blogi tulee muodostumaan selvinnee matkan varrella, mutta anyway sisustus ja koti ja kaikki noihin edellisiin liittyvä on pää osassa.  Kahden lapsen kotiäitinä päivät täyttyvät niistä normi kotiaskareista...ja ah! kuinka ihanaa onkaan vasta painona haaveilla ja tehdä pieniä sisustusprojekteja ja välillä vähän isompiakin;) Se on niin tärkeä ja rakas harrastus, te tiedätte, joilta sama harrastus on pikkusormen sijaan vienyt käden..

Mutta lähdetääs tällä liikenteeseen, nyt opettelemaan tätä bloggaamisen ihmeellistä maailmaa..toivottavasti tällainen "kärsivällinen nörtti" oppii tätä käyttämään;)

Terkuin, Milla